Musô Jikiden Eishin Ryû

Musō Jikiden Eishin Ryū -tyylin iaidō on yksi suurimpia iaidosuuntauksista sekä Japanissa että maailmalla. Se pohjautuu Japanin itäosissa 1500-1600 luvun taitteessa eläneen Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu -nimisen samurain kehittämään miekanvetotaitoon eli iaijutsuun. Lukuisat miekanvetokoulukunnat pitävät Hayashizakia kantaisänään. Hänen koulukuntansa nimi oli alun perin Shinmei Musō Ryū, ja taidosta käytettiin tuolloin nimitystä battōjutsu. Opettajansa kuoltua hänen oppilaansa nimesivät tyylin Shin Musō Hayashizaki Ryū’ksi.

Tradition 7. sōke eli päämies oli samurai nimeltä Hasegawa Chikara no Suke Eishin (Hidenobu). Hän uudisti tyylisuunnan ja väitetään että hänestä olisi lähtöisin tapa käyttää katanaa tachin asemesta harjoittelussa. 12. sōken jälkeen tyylisuunta jakaantui kahtia, toisesta tullen myöhemmin Muso Jikiden Eishin ryū ja toisesta Musō Shinden ryū tällä vuosisadalla.

1900-luvun alussa 17. sōke Ōe Masamichi Shikei muotoili tyylin sellaiseksi kuin se tänään tunnetaan ja antoi sille nykyisen nimen Musō Jikiden Eishin Ryū. Hän yhdisti Tosa iaina tunnetut kolme tyyliä yhdeksi liittäen Ōmori ryūn kiinteästi traditioon mukaan. Tämän työn hän teki Taisho-kauden alussa (1912-26).

Hän nimesi lajin sen seitsemännen perustajan mukaan Muso Jikiden Eishin ryuksi (Taisho 8) käyttäen samoja kanjimerkkejä kuin tämä oli käyttänyt (Muso = ”vertaansa vailla”, Jikiden = ”suoraan opittu”, Eishin on erisnimi). Samalla hän pudotti suuren joukon katoja pois, periaatteella ”nykyajan ihmisellä ei ole aikaa harjoitella satoja katoja” kuten samurait tekivät. Tosin hän sitten samalla loi muutaman katan lisää korjatakseen joitakin puutteita, joita tyyliin jäi. Tyylisuunta tuli sisältämään aloitustasona Ōmori ryūn nimellä Seiza no bu. Tähän hän valitsi 11 kataa ja antoi niille uudet nimet. Seuraavana tasona oli Hasegawa Eishin ryū nimellä Tatehiza no bu, sisältäen 10 kataa. Kolmannen tason hän loi Shinmei Musō ryūn katoista ja nimesi sen Oku iaiksi.
Tämä kyseinen taso sisältää kaksi sarjaa: iwaza (8 kataa) ja tachiwaza (13 kataa), sekä hänen itsensä kehittämän Bangai no bu sarjan (3 kataa). Osan Oku iai katojen nimistä Ōe muutti uusiksi.
Näiden lisäksi tulivat vielä paritekniikat, joita on neljä sarjaa. Näistä ensimmäinen, seitsemän katan sarja, on Ōe-sensein oma luomus.


Kōno Hyakuren 20. sōke, toi tyylin Shikokun saarelta mukanaan Osakaan ja sieltä tyyli on levinnyt ympäri koko Japanin. Ōe-sensein jälkeen tyyli on kuitenkin hajaantunut useampaan eri ryhmittymään ja liittoon.